Oikun kanssa käytiin viime viikonloppuna juoksemassa pari agirataa.
Eka radalle otettiin teemaksi, että kepit onnistuu. Nyt on niin monesta kisasta tullut aloitusvirheitä, että ne pitää saada kuntoon. Kepit onnistuikin tosi superisti. Tultiin putkesta aidan kautta kepeille ja ne olivat suorassa linjassa. Oikku vaan vaatii sen, että en mene sössimään sinne lähettyville. Aidalta laitoin kepeille ja hyvin himmasi itse vauhdin jolloin ei tullut sitä aloitus virhettä.
Mutta sitten koira päätti, että A:lta on kiva pompata puolesta välistä pois. No kontakti virhehän siitä tuli. Radalta saatiin vitonen mutta miun mielestä olisi pitänyt olla 10 koska ohitti aika reilusti A:n jälkeisen hypyn. Puomi oli kolmas vika este ja päätin että siinä muuten otetaan kontakti ja hyvin nätisti ottikin. Rata oli ihan kauhea ohjauksellisesti. Koira sinkoili kohti vääriä esteitä ja viime hetken pelastuksia vähän joka puolella rataa. Eipä ollut kartturissa oikein kehumista.
Toiselle radalle otettiin sitten teemaksi, että kontaktit otetaan ja niistä ei luisteta. Kepit oli myös onnistumisen listalla. Puomi oli siisti ja pysyi siellä ennenkuin sai luvan poistua. Putki oli vielä nenän edessä houkuttimena mutta ei varastanut =) Seuraavaksi olikin sitten A. Käskytin Oikkua aika voimakkaasti ja tosi nätisti otti kontaktin. Malttoi tulla ihan alas asti ja otti hyvin nenäkosketuksen. Liikuin seuraavaa estettä kohden ja koira pysyi, JEEEE!
Kepit onnistui taas yhden kerran tosi hyvin. Putkesta tulleessan koira tiesi mihin matka jatkuu ja keppien eka väli otettiin, hyvä hyvä =)
Mutta sitten taas sössin Oikun radan =( Taas yhden kerran... Vähän hävisi rengas ohjauslinjasta joten ohjasin koiran ohi renkaan. Rintamasuunta oli A:lle päin joten fiksuna koirana Oikku lähti sitä hakemaan. Kun olisi ollut rintamasuunta ja hartialinja hiukkasen enemmän renkaalle päin niin koira olisi ottanut renkaan. Mut kun ei niin ei... No taas otettiin se kuuluisa VITONEN. Ohjauksellisesti rata oli parempi kuin mitä eka. Radan jälkeen oli hyvä fiilis mitä ei ollut eka radan jälkeen.
Kummallakkin radalla oli keinu ja ne tehtiin myös siististi. Ei lennetty niinkuin yleensä.
Parin viikon päästä taas uudestaan...
perjantai 21. lokakuuta 2011
tiistai 4. lokakuuta 2011
ACEn kisat
Syyskuun viimeisenä viikonloppuna käytiin Kuopion kupeessa juoksemassa vähän agilityä.
Ennen ekaa rataa tein lämppäreitä ja palkkasin lelulla niin se nähtävästi nosti vähän kierroksia. Eli ekalta radalta tuli kuudennella esteellä hylly, valkkasi putken puomin sijasta. Jatkettiin rataa mutta tuli läpi A:n kontaktin niin meidän homma loppui siihen.
Toka rata oli hypäri, siltä vitonen ja yllätys yllätys, vitonen tuli kepeiltä :o Eipä ollut uutta. Muuten se rata meni ihan kivasti. Kolmanneksi viimeisellä hypyllä en kääntänyt koiraa ja tuli tosi pahalla kulmalla toka vikalle hypylle. Onneksi ei sattunut mitään.
Kolmas rata oli agirata. Teemana oli, että kepit onnistuu eli vauhti pois ennen keppejä ja siitä lähetys. A mentiin pariin kertaan. Ekalla kerralla karkasi mutta onneksi oli suora linja putkeen niin nou hätä ; ) Meni sinne itsekseen. Mutta tullessa tuli A:n ohi ja tämä blondi mietti rataan tutustumisessa että koira pitäisi käyvä varmaan kääntämässä mutta aattelin et ei voi mennä ohi vaikka vähän hyppää pitkälle. Mutta ohi meni linjan ja eikä koira saanut enää itseään taivutettua A:lle. Siitä vitonen. Loppurata meni taas mallikkaasti. Otettiin sitten samalla kontaktireeniä ja ne kepit onnistui ns. vauhti pois- metodialla.
Neljäs rata oli sitten taas hypäri. Siltäkin tuloksena vitonen ; ) Tuli ohi esteen kun nuo meidän kaarrokset ei oo mistään pienemmästä päästä. Niitä on vaan nyt pakko ruveta reenaamaan. Ajallisesti hävitään sikana muille kun tehdään kunniakierroksia.
Kisojen jälkeisenä tiistaina lähdettiin sitten aamulla ajelemaan kohti Espoota ja Vapun leikkikoulutukseen. Ihan sika hyviä neuvoja ja vinkkejä tuli joka asiaan. Oikku jopa rupeaa jo pikkuhiljaa luovuttamaan lelun ihan jees. Pientä jumimista on mutta mieskoiralla varmaan kestää ennenkuin hokaisee jutun jujun ; ) Joulukuulle on varattu pari tuntia hyppytekniikkaa jos myö saataisiin Oikulle hieman pienemmät kaarrokset ; )
Samassa koulutuksessa oli myös Välkyn sisarusparvi. Kaikki pentuset olivat tosi päteviä leikkimään ja muutenkin hyviä koiran alkuja. Mukavaa oli nähdä.
Välkky on jatkanut samoilla reenihommeleilla, leikkiä ja hauskan pitoa oppimisen yhteydessä. Eilen onnistuttiin tekemään A silleen että pysähtyi nokkasemaan ja vapautuksesta vasta poistui. Mutta tänään se on varmaan senkin jo unohtanut =) Vatia ollaan pyöritty ympäri ja nyt onnistuu jo kumpaankin suuntaan niin että oon vastapäätä. Jumppapallolla on aika pätevä. Ainut vaan, että tasapaino on vielä hakusessaan. Kaikkea pientä mukavaa ollaan touhuiltu.
Vanhemmat koirat myös yllättivät jumppapallon suhteen. Kumpainenkin rupesi tarjoamaan tosi nopeasti neljää jalkaa pallolle. Jopa Huligaani joka yleensä esittää aina hirveän repertuaarin mistä voisi palkka tipahtaa. Oikkua en oo minään tarjoamistyyppisenä koirana ikinä pitänyt mut nopeasti hokasi sekin mistä palkka tulee.
Parin viikon päästä taas olisi agikisat. Ja nyt ei tarvihe ihan kukonlaulun aikaan lähteä ajelemaan. Niin ja penneli tulee ensi viikolla 16 viikkoa. Kauhistus miten aika menee lujaa...
Ennen ekaa rataa tein lämppäreitä ja palkkasin lelulla niin se nähtävästi nosti vähän kierroksia. Eli ekalta radalta tuli kuudennella esteellä hylly, valkkasi putken puomin sijasta. Jatkettiin rataa mutta tuli läpi A:n kontaktin niin meidän homma loppui siihen.
Toka rata oli hypäri, siltä vitonen ja yllätys yllätys, vitonen tuli kepeiltä :o Eipä ollut uutta. Muuten se rata meni ihan kivasti. Kolmanneksi viimeisellä hypyllä en kääntänyt koiraa ja tuli tosi pahalla kulmalla toka vikalle hypylle. Onneksi ei sattunut mitään.
Kolmas rata oli agirata. Teemana oli, että kepit onnistuu eli vauhti pois ennen keppejä ja siitä lähetys. A mentiin pariin kertaan. Ekalla kerralla karkasi mutta onneksi oli suora linja putkeen niin nou hätä ; ) Meni sinne itsekseen. Mutta tullessa tuli A:n ohi ja tämä blondi mietti rataan tutustumisessa että koira pitäisi käyvä varmaan kääntämässä mutta aattelin et ei voi mennä ohi vaikka vähän hyppää pitkälle. Mutta ohi meni linjan ja eikä koira saanut enää itseään taivutettua A:lle. Siitä vitonen. Loppurata meni taas mallikkaasti. Otettiin sitten samalla kontaktireeniä ja ne kepit onnistui ns. vauhti pois- metodialla.
Neljäs rata oli sitten taas hypäri. Siltäkin tuloksena vitonen ; ) Tuli ohi esteen kun nuo meidän kaarrokset ei oo mistään pienemmästä päästä. Niitä on vaan nyt pakko ruveta reenaamaan. Ajallisesti hävitään sikana muille kun tehdään kunniakierroksia.
Kisojen jälkeisenä tiistaina lähdettiin sitten aamulla ajelemaan kohti Espoota ja Vapun leikkikoulutukseen. Ihan sika hyviä neuvoja ja vinkkejä tuli joka asiaan. Oikku jopa rupeaa jo pikkuhiljaa luovuttamaan lelun ihan jees. Pientä jumimista on mutta mieskoiralla varmaan kestää ennenkuin hokaisee jutun jujun ; ) Joulukuulle on varattu pari tuntia hyppytekniikkaa jos myö saataisiin Oikulle hieman pienemmät kaarrokset ; )
Samassa koulutuksessa oli myös Välkyn sisarusparvi. Kaikki pentuset olivat tosi päteviä leikkimään ja muutenkin hyviä koiran alkuja. Mukavaa oli nähdä.
Välkky on jatkanut samoilla reenihommeleilla, leikkiä ja hauskan pitoa oppimisen yhteydessä. Eilen onnistuttiin tekemään A silleen että pysähtyi nokkasemaan ja vapautuksesta vasta poistui. Mutta tänään se on varmaan senkin jo unohtanut =) Vatia ollaan pyöritty ympäri ja nyt onnistuu jo kumpaankin suuntaan niin että oon vastapäätä. Jumppapallolla on aika pätevä. Ainut vaan, että tasapaino on vielä hakusessaan. Kaikkea pientä mukavaa ollaan touhuiltu.
Vanhemmat koirat myös yllättivät jumppapallon suhteen. Kumpainenkin rupesi tarjoamaan tosi nopeasti neljää jalkaa pallolle. Jopa Huligaani joka yleensä esittää aina hirveän repertuaarin mistä voisi palkka tipahtaa. Oikkua en oo minään tarjoamistyyppisenä koirana ikinä pitänyt mut nopeasti hokasi sekin mistä palkka tulee.
Parin viikon päästä taas olisi agikisat. Ja nyt ei tarvihe ihan kukonlaulun aikaan lähteä ajelemaan. Niin ja penneli tulee ensi viikolla 16 viikkoa. Kauhistus miten aika menee lujaa...
maanantai 19. syyskuuta 2011
Luonnetesti ja agilityä
Käytiin syyskuun alussa luonnetestissä ja tässä tulee osa-alueet.
Tuomarit Lea Kilpeläinen ja Wilhelmiiina Virolainen
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taistelutahto +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma
Pistemäärä +95
Paperi on Oikun näköinen. Ainut mitä en kyllä ihan allekirjoita niin on tuo luoksepäästävyys. Kyllä Oikku on antanut jokaisen itseensä koskea ja mennyt reippaasti jokaisen luokse. Mutta tietysti kuormaa on eri tavalla päällä mitä normi tilanteissa. Pimeässä huoneessa huomasi kuinka toimintakykyä ei enää löytynytkään. Ei kyennyt tulemaan luokse niin ei. Paljon tehtiin hommia, että koira liikkui. Tuota toimintakyvyn "puuttumista" en oo kyllä kotioloissa saati harrastusrintamalla huomannut. Varmaan se osittain paikkaa taisteluhalulla sen puutetta. Mutta sama entinen koira Oikku on kuin ennenkin. Testin tulos ei sitä muuta.
Harrastusrintama on enimmäkseen täyttynyt agilitystä. Oikun kaukot oon laittanut korjauslistalle eli opettelemme niihin oikeat liikeradat ja suoritustavan. Turhaa mennä kokeeseen hakemaan sitä 5 tai 0. Noutokapulan naljailua on edelleenkin. Se on pientä mutta ei tarvihe olla ollenkaan.
Välliäinen on opetellut myös kaukojen liikeratoja, hyvin sujuu ja maltillisesti tekee. Ainut vaan, että nyt jo ennakoi seisomisesta maahan menon =o Mutta kyllä sekin korjaantuu ; )
Oikun reenilistalle tulee agikisojen jäljiltä keppien opettelu =o sillä tavalla että se hakee ne vaikka mistä kun ohjaaja on tumpelo. Sunnuntaina oltiin Lieksassa kisoissa ja kaikilla kolmella radalla sössin ihan kunnolla Oikun kepit =( Isäntä sanoikin kun näki videot, että ihan kuin sähkökatkos olisi tullut ohjaajalle. Joku painoi OFF nappia ; ) Radoilta tuloksina hylly, 5 ja 5 ja kaikki mokat kepeiltä. Jonkun kannattaisi taas katsoa peiliin....
A-rata oli agirata. Keppien vieressä oli putki ja huolimattomasti huitaisin koiran kepeille niin koira irtosi ja haki pimeästä kulmasta putken. Teki juuri sillä tavalla kuin ohjasinki. Fiksu koira =) Sen jälkeen loppurata menikin todella hyvin. Hyvin sain sitten otettua loppuradalla kontaktireeniä.
B-rata oli myös agirata. Kepeille tultiin putki-aita-aita suoran päätteeksi. Sain hiljennettyä Oikun vauhtia jonkun verran ja kääntyi lupaavasti (yli-iso kaarros kyllä tuli) kepeille mutta tämä paukapää ohjaaja aattelee pysyä paikallaan eikä auta koiraa tilanteessa yhtään ja koira paukaisee kakkosväliin. No tämäkin rata taas suoritettiin loppuun mallikkaasti.
C-rata oli hypäri. Tällä radalla tultiin putkesta suoralla linjalla kepeille. Vauhtia oli aika paljon ja koira tuli putkesta mutta miepä en sitten ohjaa koiraa. Oletan vaan että se ottaa ne kepit ja seistä hönötän paikoillani. Voi apua! No tietysti koira lähtee kyselemään että mitä tehhään, otetaanko tää este vai mikä. No kepit kun taas saatiin tehtyä niin loppurata meni loistavasti.
Ensi viikonloppuna on mahdollisuus ottaa revanssi. Nyt sitten tavoitteena on, että ohjaaja ei jää seisoskelemaan mihinkään, varsinkaan kepeille ; )
Välkky on saanut tehdä pentureeniä leikin varjolla. Puunkierrot onnistuu nyt paljon paremmin. Jotenkin se on nyt sen vasta hokaissut kunnolla =) Nenää reenaillaan häiriön alla ja hyvin rupeaa pysymään. Pieniä temppuja ollaan myös reenailtu.
Laitan sivupalkkiin videot sunnuntain radoista. A-radasta ei oo videota.
Tuomarit Lea Kilpeläinen ja Wilhelmiiina Virolainen
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taistelutahto +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma
Pistemäärä +95
Paperi on Oikun näköinen. Ainut mitä en kyllä ihan allekirjoita niin on tuo luoksepäästävyys. Kyllä Oikku on antanut jokaisen itseensä koskea ja mennyt reippaasti jokaisen luokse. Mutta tietysti kuormaa on eri tavalla päällä mitä normi tilanteissa. Pimeässä huoneessa huomasi kuinka toimintakykyä ei enää löytynytkään. Ei kyennyt tulemaan luokse niin ei. Paljon tehtiin hommia, että koira liikkui. Tuota toimintakyvyn "puuttumista" en oo kyllä kotioloissa saati harrastusrintamalla huomannut. Varmaan se osittain paikkaa taisteluhalulla sen puutetta. Mutta sama entinen koira Oikku on kuin ennenkin. Testin tulos ei sitä muuta.
Harrastusrintama on enimmäkseen täyttynyt agilitystä. Oikun kaukot oon laittanut korjauslistalle eli opettelemme niihin oikeat liikeradat ja suoritustavan. Turhaa mennä kokeeseen hakemaan sitä 5 tai 0. Noutokapulan naljailua on edelleenkin. Se on pientä mutta ei tarvihe olla ollenkaan.
Välliäinen on opetellut myös kaukojen liikeratoja, hyvin sujuu ja maltillisesti tekee. Ainut vaan, että nyt jo ennakoi seisomisesta maahan menon =o Mutta kyllä sekin korjaantuu ; )
Oikun reenilistalle tulee agikisojen jäljiltä keppien opettelu =o sillä tavalla että se hakee ne vaikka mistä kun ohjaaja on tumpelo. Sunnuntaina oltiin Lieksassa kisoissa ja kaikilla kolmella radalla sössin ihan kunnolla Oikun kepit =( Isäntä sanoikin kun näki videot, että ihan kuin sähkökatkos olisi tullut ohjaajalle. Joku painoi OFF nappia ; ) Radoilta tuloksina hylly, 5 ja 5 ja kaikki mokat kepeiltä. Jonkun kannattaisi taas katsoa peiliin....
A-rata oli agirata. Keppien vieressä oli putki ja huolimattomasti huitaisin koiran kepeille niin koira irtosi ja haki pimeästä kulmasta putken. Teki juuri sillä tavalla kuin ohjasinki. Fiksu koira =) Sen jälkeen loppurata menikin todella hyvin. Hyvin sain sitten otettua loppuradalla kontaktireeniä.
B-rata oli myös agirata. Kepeille tultiin putki-aita-aita suoran päätteeksi. Sain hiljennettyä Oikun vauhtia jonkun verran ja kääntyi lupaavasti (yli-iso kaarros kyllä tuli) kepeille mutta tämä paukapää ohjaaja aattelee pysyä paikallaan eikä auta koiraa tilanteessa yhtään ja koira paukaisee kakkosväliin. No tämäkin rata taas suoritettiin loppuun mallikkaasti.
C-rata oli hypäri. Tällä radalla tultiin putkesta suoralla linjalla kepeille. Vauhtia oli aika paljon ja koira tuli putkesta mutta miepä en sitten ohjaa koiraa. Oletan vaan että se ottaa ne kepit ja seistä hönötän paikoillani. Voi apua! No tietysti koira lähtee kyselemään että mitä tehhään, otetaanko tää este vai mikä. No kepit kun taas saatiin tehtyä niin loppurata meni loistavasti.
Ensi viikonloppuna on mahdollisuus ottaa revanssi. Nyt sitten tavoitteena on, että ohjaaja ei jää seisoskelemaan mihinkään, varsinkaan kepeille ; )
Välkky on saanut tehdä pentureeniä leikin varjolla. Puunkierrot onnistuu nyt paljon paremmin. Jotenkin se on nyt sen vasta hokaissut kunnolla =) Nenää reenaillaan häiriön alla ja hyvin rupeaa pysymään. Pieniä temppuja ollaan myös reenailtu.
Laitan sivupalkkiin videot sunnuntain radoista. A-radasta ei oo videota.
sunnuntai 11. syyskuuta 2011
Viimesimmästä taas aikaa...
Kesä on taas melkeinpä ohi ja paljon on taas tapahtunut. Tää blogi on kyllä taas jäänyt ihan unholaan =(
Enpä edes kaikkia asioita muista, voi voi...
No aloitetaan jostain.
Elokuun alussa käytiin Oikun kanssa yhdet agikisat Joensuussa. Ekana ratana oli hypäri. Se oli todella hieno rata meiltä =) Kepit oli ihan huiput ja ennen estettä jarrutus onnistui joten ei hypännyt sitä pitkäksi joten koira kuunteli ja katsoi ohjausta JEE! Nolla saatiin aikaiseksi siltä radalta.
Sitten oli vuorossa 2 agirataa ja ne ei mennyt ihan niinkuin piti : o Meikäläisen pää jotenkin sotkeutuu noista kontaktiesteistä ja menosta tulee tökkivää. Koira liikku ja toimi hyvin mutta omista ohjaus mokista tehtiin hyllyt kummaltakin radalta. Miun pitää ite ruveta tekemään näitä pääkoppa harjoituksia ja opetella rytmittäminen siihen liikkeeseen ja ohjaukseen.
Syyskuussa olisi parit kisat viikon välein niin toivotaan että saataisiin joku tulos aikaiseksi. Tulisi edes välistä taas niitä hyviä hyllyjä niin olisin niihinkin tyytyväinen.
Elokuun puolessa välissä oli AHBAn kisat Kuttukuussa ja Oikun kanssa osallistuttiin HRD1 luokkaan x2.
Ekana rata meni ihan mönkään =( Saatiin lampaat häkistä ulos ja Oikulla oli tosi hyvä matala vire. Ei ollut niitä turhia humputuksia ja kaahotuksia häntä ylhäällä. Oltiin eka portista menossa ulos niin huudetaan, että ryhmä pitää vaihtaa, yksi lammas klenkkaa. No ryhmä vaihdettiin ja Oikku kerkesi siinä vaiheessa ottaa jo kierroksia ja enkä saanut virettä enää alas. Häkistä otto oli ihan sika törkee omasta mielestä. Meni ryysimällä ja yksi lammas antoi vähän osumaa, että Oikku oli kylellään häkissä ja lammas talloi päältä menemään. Koira ei vinkunut eikä ulissut joten ei sitä hirveesti voinut koskea. Aattelin et nyt se sitten rauhoittaisi vähän koiran menoa mutta väärässä olin. Häkistä otto oli saanut jo lampaat vähän vauhkoksi joten oli aika liikkuva ryhmä sitten loppu radalle. Koiran korvatkin oli jossain ulkoavaruudessa menossa =) Viimesellä etapilla itse keskeytin koska ryhmästä jäi yksi lammas omilleen teilleen ja sitten se tuli myöhemmässä vaiheessa aidan laidalle huutelemaan joten loppu laumalla oli veto pois ja aidan luokse.
Toiselle radalla lähdettiin sitten natsi meiningillä. Koiralle en puhunut mitään, en antanut minkäänlaisia sanallisia käskyjä kuin vain maahan meno käskyt ja kierrä-käskyn. Ohjasin radan pelkästään kropalla ja sauvan avulla. Ja koira toimi kuin ajatus =) Myö ei olla ikinä varmaan tehty noin hyvin yhteistyötä paimennuksessa. Viimesellä etapilla missä koira kutsutaan lauman luota tykö ja laitetaan hakukaarelle niin siinä vasta Oikulla nousi häntä turhan ylös ja tuli se humputus asenne esille.
Pisteitä saatiin tuosta tokasta radasta 85/90 ja voitettiin luokka. Eka rata oltaisiin päästy varmaankin läpi (63 pistettä vähintään) mutta ei se paljon olisi mieltä lämmittänyt kun tietää että koira pystyy parempaankin työskentelyyn.
Nyt sitten alku syksy työstetään poispäinajoa. Viime viikolla otettiin reeneissä poispäinajoa ja saatiin ihan sika hyvä pätkä aikaiseksi. Pientä varmistusta koira kyselee suunnista mutta KUUNTELEE ohjeita. Katotaan jos myö sittenkin osallistuttas HRD2 luokkaan ensi kesänä.
Niin ja elokuun puolessa välissä tuli meille uusi perheenjäsen Välkky =) Sittenkin meille tuli vaan pentunen =) Ja pentu oli tulossa vain jos pentutestin mukaan löytyy sopiva. Miun ei pitänyt ottaa pentua vielä kun vasta loppuvuodesta mutta Vitin ja Oikun pentusuunnitelmat siirtyivät. Pentu on kyllä nimensä veroinen. Aivan ihana tapaus. Tosi nopee oppimaan ja hokasemaan asioita. Tarjoilee tosi paljon asioita. Ja niitä kun on saanut palkattua niin kaiken opettaminen on ollut tosi helppoa. Mutta kyllä niitä ongelmiakin jossakin vaiheessa tulee =) Ihan oikeesti, on tosi pelottavan fiksun oloinen pentu. Ja aikamoinen riiviö ; )
Kait tässä taas tärkeimpiä kuulumisia. Laitan Oikun luonnetestin jossakin vaiheessa ja videon myös kuhan taas kerkeän. Ainut vaan videon laittamiseen menee joku tovi kun ei ole oikeanlaista johtoa. Mutta luonnetestin osa-alueet laitan.
Enpä edes kaikkia asioita muista, voi voi...
No aloitetaan jostain.
Elokuun alussa käytiin Oikun kanssa yhdet agikisat Joensuussa. Ekana ratana oli hypäri. Se oli todella hieno rata meiltä =) Kepit oli ihan huiput ja ennen estettä jarrutus onnistui joten ei hypännyt sitä pitkäksi joten koira kuunteli ja katsoi ohjausta JEE! Nolla saatiin aikaiseksi siltä radalta.
Sitten oli vuorossa 2 agirataa ja ne ei mennyt ihan niinkuin piti : o Meikäläisen pää jotenkin sotkeutuu noista kontaktiesteistä ja menosta tulee tökkivää. Koira liikku ja toimi hyvin mutta omista ohjaus mokista tehtiin hyllyt kummaltakin radalta. Miun pitää ite ruveta tekemään näitä pääkoppa harjoituksia ja opetella rytmittäminen siihen liikkeeseen ja ohjaukseen.
Syyskuussa olisi parit kisat viikon välein niin toivotaan että saataisiin joku tulos aikaiseksi. Tulisi edes välistä taas niitä hyviä hyllyjä niin olisin niihinkin tyytyväinen.
Elokuun puolessa välissä oli AHBAn kisat Kuttukuussa ja Oikun kanssa osallistuttiin HRD1 luokkaan x2.
Ekana rata meni ihan mönkään =( Saatiin lampaat häkistä ulos ja Oikulla oli tosi hyvä matala vire. Ei ollut niitä turhia humputuksia ja kaahotuksia häntä ylhäällä. Oltiin eka portista menossa ulos niin huudetaan, että ryhmä pitää vaihtaa, yksi lammas klenkkaa. No ryhmä vaihdettiin ja Oikku kerkesi siinä vaiheessa ottaa jo kierroksia ja enkä saanut virettä enää alas. Häkistä otto oli ihan sika törkee omasta mielestä. Meni ryysimällä ja yksi lammas antoi vähän osumaa, että Oikku oli kylellään häkissä ja lammas talloi päältä menemään. Koira ei vinkunut eikä ulissut joten ei sitä hirveesti voinut koskea. Aattelin et nyt se sitten rauhoittaisi vähän koiran menoa mutta väärässä olin. Häkistä otto oli saanut jo lampaat vähän vauhkoksi joten oli aika liikkuva ryhmä sitten loppu radalle. Koiran korvatkin oli jossain ulkoavaruudessa menossa =) Viimesellä etapilla itse keskeytin koska ryhmästä jäi yksi lammas omilleen teilleen ja sitten se tuli myöhemmässä vaiheessa aidan laidalle huutelemaan joten loppu laumalla oli veto pois ja aidan luokse.
Toiselle radalla lähdettiin sitten natsi meiningillä. Koiralle en puhunut mitään, en antanut minkäänlaisia sanallisia käskyjä kuin vain maahan meno käskyt ja kierrä-käskyn. Ohjasin radan pelkästään kropalla ja sauvan avulla. Ja koira toimi kuin ajatus =) Myö ei olla ikinä varmaan tehty noin hyvin yhteistyötä paimennuksessa. Viimesellä etapilla missä koira kutsutaan lauman luota tykö ja laitetaan hakukaarelle niin siinä vasta Oikulla nousi häntä turhan ylös ja tuli se humputus asenne esille.
Pisteitä saatiin tuosta tokasta radasta 85/90 ja voitettiin luokka. Eka rata oltaisiin päästy varmaankin läpi (63 pistettä vähintään) mutta ei se paljon olisi mieltä lämmittänyt kun tietää että koira pystyy parempaankin työskentelyyn.
Nyt sitten alku syksy työstetään poispäinajoa. Viime viikolla otettiin reeneissä poispäinajoa ja saatiin ihan sika hyvä pätkä aikaiseksi. Pientä varmistusta koira kyselee suunnista mutta KUUNTELEE ohjeita. Katotaan jos myö sittenkin osallistuttas HRD2 luokkaan ensi kesänä.
Niin ja elokuun puolessa välissä tuli meille uusi perheenjäsen Välkky =) Sittenkin meille tuli vaan pentunen =) Ja pentu oli tulossa vain jos pentutestin mukaan löytyy sopiva. Miun ei pitänyt ottaa pentua vielä kun vasta loppuvuodesta mutta Vitin ja Oikun pentusuunnitelmat siirtyivät. Pentu on kyllä nimensä veroinen. Aivan ihana tapaus. Tosi nopee oppimaan ja hokasemaan asioita. Tarjoilee tosi paljon asioita. Ja niitä kun on saanut palkattua niin kaiken opettaminen on ollut tosi helppoa. Mutta kyllä niitä ongelmiakin jossakin vaiheessa tulee =) Ihan oikeesti, on tosi pelottavan fiksun oloinen pentu. Ja aikamoinen riiviö ; )
Kait tässä taas tärkeimpiä kuulumisia. Laitan Oikun luonnetestin jossakin vaiheessa ja videon myös kuhan taas kerkeän. Ainut vaan videon laittamiseen menee joku tovi kun ei ole oikeanlaista johtoa. Mutta luonnetestin osa-alueet laitan.
maanantai 20. kesäkuuta 2011
Tokoa ja agia takana
Kesäkuun puolessa välissä käytiin Pieksämäellä tokokisoissa. Ja ei taas mennyt ihan putkee.
P-makuu: 10 Tuomari mainitsi että liian myöhään annan käskyn.
Seuraaminen: 7½ Ihan järkyttävää. Ei taas yhtään tuntunut hyvältä. Aloituksiin pitää saada joku systeemi kehitettyä että lähtee mukaan hyvin ja intensiivisesti.
Maahan meno: 9 Ihan ok. Nopeammin saisi tippua.
Luoksetulo: 5 Läpi tuli että heilahti =)
Seisominen: 0 Hiippaili perään aika paljon. Ei ollut yhtään terävä pysähtyminen. Minne lie kadonnut.
Nouto: 0 Pysyi sivulla ja lähti vasta käskyn saatuaan mutta juoksi ohi kapulan ja kehästä pihalle. Mutta posiitivistä, ei varastanut =)
Kaukot: 5 Liikkui eteenpäin ja tokaan istumiseen tarvitsi kaksi käskyä.
Estehyppy: 9 Ok. Pikkuisen vino p-asento.
Kokonaisvaikutelma: 8½
Yhteensä 119½ pistettä ja AVO 3
Mutta eikun reeniä alle ja taas paremmalla osaamisella kohti uusia kisoja.
Heinäkuun ekana viikonloppuna oltiin Kokkolassa KLAGissa kisaamassa 5 starttia. Tuolta tuloksina 4 hyllyä ja yksi 5 tulos. En muista enää miten kaikki radat meni mutta osasta on jotain jäänyt muistiin. Yhdellä radalla jäin liikaa taakse kepeillä josta en enää onnistunut pelastamaan tilannetta. Kepeillä kävi mielessä että hyllyhän tästä tulee kun en kerkiä oikeeseen kohtaan ja niin sieltä tulikin. Kyllä tää pääkoppa on tosi ihana. No tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Yhdellä radalla hyllytin meidät kolmannella viimeisellä esteellä. Blondi kun ei älyä ottaa sitä pientä askelta taaksepäin ja vetää sitä koiraa. Pitää jäädä paikalleen kökkimään ja ihmettelemään. No se rata tehtiin siihen asti nollana.
Hypäriltä tuli se ainut vitos tulos ja sekin riman pudotuksesta. En tiiä minkä takia rima tippui. Saatoin ehkä vedättää liikaa...
Oikku oli hieman hitaanlainen. Kerkesin paljon tekemään radalla asioita mitä mietin rataan tutustumisessa että ehdinkö. Vaikka tulosrintama ei näytä ruusuiselta niin hyvin pidettiin schapejen mainetta yllä ja Puupartalaiset tuli kyllä esille. Kuuluttaja kyselikin että mistä tällaisia koiria tulee. Ja veikkaili että taitaa tulla uusi "muotirotu" agilityyn =) Ensi vuonna uudestaan. Nyt on mökkikin varattu ja majoitus on taas hiukan helpompaa. Jospa myö saataisiin aikaiseksi jopa niitä nolliakin =)
Paimentelemassa ollaan käyty milloin ollaan päästy. Helteet ovat vähän sotkeneet nyt sitä hommaa. Harmillista vain kun kisatkin kolkuttelevat jo kohta ovilla. Ja paljon pitäisi vielä tehdä töitä sen eteen.
Hulin pentusia on syntynyt. Sohvi synnytti 7 kipaletta ja Yaya yhden ainokaisen. Mielenkiinnolla saa taas seurata pentusten kehittymistä ja kasvamista. Ja kauhea pentukuume iskee tuollaisista. Mutta jos sen pennun saisi jossakin vaiheessa. Olisi taas uusi koira mikä pilata =)
P-makuu: 10 Tuomari mainitsi että liian myöhään annan käskyn.
Seuraaminen: 7½ Ihan järkyttävää. Ei taas yhtään tuntunut hyvältä. Aloituksiin pitää saada joku systeemi kehitettyä että lähtee mukaan hyvin ja intensiivisesti.
Maahan meno: 9 Ihan ok. Nopeammin saisi tippua.
Luoksetulo: 5 Läpi tuli että heilahti =)
Seisominen: 0 Hiippaili perään aika paljon. Ei ollut yhtään terävä pysähtyminen. Minne lie kadonnut.
Nouto: 0 Pysyi sivulla ja lähti vasta käskyn saatuaan mutta juoksi ohi kapulan ja kehästä pihalle. Mutta posiitivistä, ei varastanut =)
Kaukot: 5 Liikkui eteenpäin ja tokaan istumiseen tarvitsi kaksi käskyä.
Estehyppy: 9 Ok. Pikkuisen vino p-asento.
Kokonaisvaikutelma: 8½
Yhteensä 119½ pistettä ja AVO 3
Mutta eikun reeniä alle ja taas paremmalla osaamisella kohti uusia kisoja.
Heinäkuun ekana viikonloppuna oltiin Kokkolassa KLAGissa kisaamassa 5 starttia. Tuolta tuloksina 4 hyllyä ja yksi 5 tulos. En muista enää miten kaikki radat meni mutta osasta on jotain jäänyt muistiin. Yhdellä radalla jäin liikaa taakse kepeillä josta en enää onnistunut pelastamaan tilannetta. Kepeillä kävi mielessä että hyllyhän tästä tulee kun en kerkiä oikeeseen kohtaan ja niin sieltä tulikin. Kyllä tää pääkoppa on tosi ihana. No tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.
Yhdellä radalla hyllytin meidät kolmannella viimeisellä esteellä. Blondi kun ei älyä ottaa sitä pientä askelta taaksepäin ja vetää sitä koiraa. Pitää jäädä paikalleen kökkimään ja ihmettelemään. No se rata tehtiin siihen asti nollana.
Hypäriltä tuli se ainut vitos tulos ja sekin riman pudotuksesta. En tiiä minkä takia rima tippui. Saatoin ehkä vedättää liikaa...
Oikku oli hieman hitaanlainen. Kerkesin paljon tekemään radalla asioita mitä mietin rataan tutustumisessa että ehdinkö. Vaikka tulosrintama ei näytä ruusuiselta niin hyvin pidettiin schapejen mainetta yllä ja Puupartalaiset tuli kyllä esille. Kuuluttaja kyselikin että mistä tällaisia koiria tulee. Ja veikkaili että taitaa tulla uusi "muotirotu" agilityyn =) Ensi vuonna uudestaan. Nyt on mökkikin varattu ja majoitus on taas hiukan helpompaa. Jospa myö saataisiin aikaiseksi jopa niitä nolliakin =)
Paimentelemassa ollaan käyty milloin ollaan päästy. Helteet ovat vähän sotkeneet nyt sitä hommaa. Harmillista vain kun kisatkin kolkuttelevat jo kohta ovilla. Ja paljon pitäisi vielä tehdä töitä sen eteen.
Hulin pentusia on syntynyt. Sohvi synnytti 7 kipaletta ja Yaya yhden ainokaisen. Mielenkiinnolla saa taas seurata pentusten kehittymistä ja kasvamista. Ja kauhea pentukuume iskee tuollaisista. Mutta jos sen pennun saisi jossakin vaiheessa. Olisi taas uusi koira mikä pilata =)
torstai 2. kesäkuuta 2011
Kesä on tullut
Mistä tietää että kesä on tullut? No tietysti siitä, että paimennukset ovat alkaneet =)
Toukokuussa alkoi paimennukset ja kyllä tuo eläin muistaa mitä ovat lampaat. Tämän kesän tavoitteena on saada poispäin ajo kuntoon mikä on todella vaikeaa meikäläiselle. Kun ei osaa lukea sitä laumaa niin ei osaa. Pätkittäin saadaan hyvää ajoa mutta sitten mie sotken sen... Meidän suunta käskyt meni uusiksi. Vasen on vasen mut oikea puoli pitää muuttaa koska on niin lähellä Oikku nimeä. Meillä on sitten ruottalaisten oikea-sana käytössä ja voi maailma miten se on vaikea muistaa.
Oltiin schapejen paimennusleirillä myös mukana toissa viikonloppuna. Oikun kanssa metässä ollessa huomasin, että niitä mehtäreenejä kaivataan myös. Koiralla oli tavallaan kadonnut lauman hahmottamissilmä ja ootteli vaan, että milloin tulee käskyä mitä tehdä. Ei oikein oma-aloitteisesti lähtenyt työskentelemään. Iltapäivää kohden rupesi sitten jo pikkuisen löytymään sitä asennetta mitä kaipasin. Hitaasti hyvää tulee.
Agilityn saralla on ollut pientä taukoa. Kuopion kisat jäi väliin kun Oikku satutti oikean lavan viikko ennen kisoja. Meidän pihalla ylä- ja alapihan erottaa kivimuuri. Reenattiin keppejä, jotka sijaitsevat siis alapihalla, ja mie olin palkan kanssa yläpihalla. Koira lähti tulemaan keppien jälkeen palkalle ylös ja nähtävästi tuli pieni laskuvirhe ja pamautti täydellä vauhdilla oikea lapa edellä kivimuuriin. Olin aivan varma että, nyt on etupää entinen, koira huusi kuin hyeena ja oikea jalka heilui hervottomasti ilmassa. Mutta onneksi ei sattunut vakavaa, etupää oli turvoksissa rinnan ja kainalon alta ja jonkun verran on nähtävästi keventänyt koska, alaselkä oli myös jumissa. Keventämistä en huomannut mutta fyssari sanoi, että sen huomaa vasta kunnolla kun katsoo videolta hidastettuna. Mutta koirassa ei näkynyt mitenkään että sillä olisi joku paikka kipeänä. Mikä on vähän harmillista.
Huli viettää mukavia eläkepäiviä ja nauttii elämästä. Hulin morsmaikut ovat tiineenä ja jos kaikki menee hyvin kummallakin, niin tulee kesäpentusia. Hulin kanssa tehdään vain mielen virkistykseksi kaikkea kivaa. Kaukoissa Huli on kyllä aika proo. Hulille en oo sen kummemmin kaukoja opettanut niin sillä on kyllä hyvät asennonvaihdot ja kaikki vaihdot tarjoaa taaksepäin. Toisin kuin Oikku.
Tokokisoihin Oikun kanssa ei olla keretty osallistumaan. Ja ei kyllä yhtään mieli tee osallistuakkaan ennenkuin ne kaukot ovat kondiksessa. Sekä luoksetulon stoppi. Kaukoissa se eteenpäin loikkkimminen on ihan järkyttävää. Jos ne ajan kanssa korjaantuisivat =) Ja stopissa sillä ei ole vielä ajatustakaan pysähtymisestä. Mut jos myö jossakin vaiheessa käytäisiin se AVO.
Palaillaan!
Toukokuussa alkoi paimennukset ja kyllä tuo eläin muistaa mitä ovat lampaat. Tämän kesän tavoitteena on saada poispäin ajo kuntoon mikä on todella vaikeaa meikäläiselle. Kun ei osaa lukea sitä laumaa niin ei osaa. Pätkittäin saadaan hyvää ajoa mutta sitten mie sotken sen... Meidän suunta käskyt meni uusiksi. Vasen on vasen mut oikea puoli pitää muuttaa koska on niin lähellä Oikku nimeä. Meillä on sitten ruottalaisten oikea-sana käytössä ja voi maailma miten se on vaikea muistaa.
Oltiin schapejen paimennusleirillä myös mukana toissa viikonloppuna. Oikun kanssa metässä ollessa huomasin, että niitä mehtäreenejä kaivataan myös. Koiralla oli tavallaan kadonnut lauman hahmottamissilmä ja ootteli vaan, että milloin tulee käskyä mitä tehdä. Ei oikein oma-aloitteisesti lähtenyt työskentelemään. Iltapäivää kohden rupesi sitten jo pikkuisen löytymään sitä asennetta mitä kaipasin. Hitaasti hyvää tulee.
Agilityn saralla on ollut pientä taukoa. Kuopion kisat jäi väliin kun Oikku satutti oikean lavan viikko ennen kisoja. Meidän pihalla ylä- ja alapihan erottaa kivimuuri. Reenattiin keppejä, jotka sijaitsevat siis alapihalla, ja mie olin palkan kanssa yläpihalla. Koira lähti tulemaan keppien jälkeen palkalle ylös ja nähtävästi tuli pieni laskuvirhe ja pamautti täydellä vauhdilla oikea lapa edellä kivimuuriin. Olin aivan varma että, nyt on etupää entinen, koira huusi kuin hyeena ja oikea jalka heilui hervottomasti ilmassa. Mutta onneksi ei sattunut vakavaa, etupää oli turvoksissa rinnan ja kainalon alta ja jonkun verran on nähtävästi keventänyt koska, alaselkä oli myös jumissa. Keventämistä en huomannut mutta fyssari sanoi, että sen huomaa vasta kunnolla kun katsoo videolta hidastettuna. Mutta koirassa ei näkynyt mitenkään että sillä olisi joku paikka kipeänä. Mikä on vähän harmillista.
Huli viettää mukavia eläkepäiviä ja nauttii elämästä. Hulin morsmaikut ovat tiineenä ja jos kaikki menee hyvin kummallakin, niin tulee kesäpentusia. Hulin kanssa tehdään vain mielen virkistykseksi kaikkea kivaa. Kaukoissa Huli on kyllä aika proo. Hulille en oo sen kummemmin kaukoja opettanut niin sillä on kyllä hyvät asennonvaihdot ja kaikki vaihdot tarjoaa taaksepäin. Toisin kuin Oikku.
Tokokisoihin Oikun kanssa ei olla keretty osallistumaan. Ja ei kyllä yhtään mieli tee osallistuakkaan ennenkuin ne kaukot ovat kondiksessa. Sekä luoksetulon stoppi. Kaukoissa se eteenpäin loikkkimminen on ihan järkyttävää. Jos ne ajan kanssa korjaantuisivat =) Ja stopissa sillä ei ole vielä ajatustakaan pysähtymisestä. Mut jos myö jossakin vaiheessa käytäisiin se AVO.
Palaillaan!
maanantai 2. toukokuuta 2011
Pääsiäisen kisat
Olipahan taas agikisat... Pohjalla ollaan mutta kait se aurinkokin jossakin vaiheessa risukasaankin paistaa.
Perjantaina aloitettiin urakka. Kaikilta neljältä radalta hylly. Eka rata oli huono, sekä ohjauksellisesti ja kyllä saa koirakin katsoa peiliin, varsinkin kontaktien osalta. Puomilla ei mitään ongelmaa mutta A loiskautettiin aika hyvin. Eka radalla pöytä oli meidän kompastus kivi. Se on mahdotonta pysyä se yksi 5 sekunttia paikallaan, saati se jarruttaminen ennen pöytää. Sen jälkeen pakka sekosi meikältä ja mentiin todella heikoilla jäillä. Niin, ja Oikku karkasi lähdöstä mitä se EI ole pitkään aikaan tehnyt.
Toinen rata oli paljon parempi. Lähdin liikenteeseen Anskun tsemppauksesta ns. "natsiasenteella" eli rataa tehdään yhdessä ja sillä sipuli. Saatiin tehtyä rata yhdessä ja antoi taas toivoa seuraavalle päivälle. En enää muista missä hyllytettiin.
Lauantaina kisat alkoi meidän osalta vasta illalla. Yritin saada omaa pääkoppaa siihen kisafiilikseen mutta aika huonolla menestyksellä. Teemana taas yhden kerran se yhteinen rata ja koiran vienti radalle. Meillä kun on pikkuisen ongelmana tuo kiihtyminen. Koira on radan reunalla ihan rauhallinen, ei hauku eikä sillä tavalla kerää kierroksia mitä siellä joskus näkee. Pystyy tekemään tosi hienoa tottista ihan radan vieressä mutta... Radalla ne kierrokset vaan näkyy. Josta sitten osittain johtuu nämä meidän ohjausongelmat.
Nyt oli ihan oikeasti aika vaikeat ykkösen radat. Koira joka vähänkin irtoaa ja hakee oma-aloitteisesti esteitä niin oli kyllä tuhoon tuomittu näillä radoilla. Tosi pahoja kulmia ja pieniä hyppyvälejä. Jos lähdit linjaamaan niin sitten olit myöhässä jatkon suhteen. Ei ollut yhtään meidän ratoja.
Mutta näillä radoilla lopetettiin heti kesken kun koira rupesi omiaan tekemään. Koira maahan ja seuraamisella pois radalta. Oli vähän Oikku ihmeessään että mitä kummaa ; ) Jos tällä konstilla saataisiin jonkin näköistä tolkkua siihen että kaikki hauska loppuu kesken jos tekee yksinään rataa.
No Kuopioon suunnistetaan seuraavan kerran ja katsotaan mitä sieltä on tuleman.
Tokoa ollaan reenattu. Väliin ollaan otettu ylempien luokkien liikkeitä jotta reenaaminen olisi vähän monipuolisempaa eikä vaan tylsää AVOn reenausta. Metalli pysyy aika hyvin nyt suussa ilman lonksuttelua mutta saisi olla vielä pitävämpi ote.
Kaukot ovat ihan kauheita. Loikkii eteenpäin kuin aropupu. Nyt kokeillaan eri variaatioita miten saisi pysymään vaihdot paikallaan. Toivottavasti jollakin konstilla saisi pysymään.
Niin, ja kävihän Hulin luona morsmaikku, Sohvi <3 Nyt odotellaan tuleeko tulosta. Jännitystä ilmassa =)
Perjantaina aloitettiin urakka. Kaikilta neljältä radalta hylly. Eka rata oli huono, sekä ohjauksellisesti ja kyllä saa koirakin katsoa peiliin, varsinkin kontaktien osalta. Puomilla ei mitään ongelmaa mutta A loiskautettiin aika hyvin. Eka radalla pöytä oli meidän kompastus kivi. Se on mahdotonta pysyä se yksi 5 sekunttia paikallaan, saati se jarruttaminen ennen pöytää. Sen jälkeen pakka sekosi meikältä ja mentiin todella heikoilla jäillä. Niin, ja Oikku karkasi lähdöstä mitä se EI ole pitkään aikaan tehnyt.
Toinen rata oli paljon parempi. Lähdin liikenteeseen Anskun tsemppauksesta ns. "natsiasenteella" eli rataa tehdään yhdessä ja sillä sipuli. Saatiin tehtyä rata yhdessä ja antoi taas toivoa seuraavalle päivälle. En enää muista missä hyllytettiin.
Lauantaina kisat alkoi meidän osalta vasta illalla. Yritin saada omaa pääkoppaa siihen kisafiilikseen mutta aika huonolla menestyksellä. Teemana taas yhden kerran se yhteinen rata ja koiran vienti radalle. Meillä kun on pikkuisen ongelmana tuo kiihtyminen. Koira on radan reunalla ihan rauhallinen, ei hauku eikä sillä tavalla kerää kierroksia mitä siellä joskus näkee. Pystyy tekemään tosi hienoa tottista ihan radan vieressä mutta... Radalla ne kierrokset vaan näkyy. Josta sitten osittain johtuu nämä meidän ohjausongelmat.
Nyt oli ihan oikeasti aika vaikeat ykkösen radat. Koira joka vähänkin irtoaa ja hakee oma-aloitteisesti esteitä niin oli kyllä tuhoon tuomittu näillä radoilla. Tosi pahoja kulmia ja pieniä hyppyvälejä. Jos lähdit linjaamaan niin sitten olit myöhässä jatkon suhteen. Ei ollut yhtään meidän ratoja.
Mutta näillä radoilla lopetettiin heti kesken kun koira rupesi omiaan tekemään. Koira maahan ja seuraamisella pois radalta. Oli vähän Oikku ihmeessään että mitä kummaa ; ) Jos tällä konstilla saataisiin jonkin näköistä tolkkua siihen että kaikki hauska loppuu kesken jos tekee yksinään rataa.
No Kuopioon suunnistetaan seuraavan kerran ja katsotaan mitä sieltä on tuleman.
Tokoa ollaan reenattu. Väliin ollaan otettu ylempien luokkien liikkeitä jotta reenaaminen olisi vähän monipuolisempaa eikä vaan tylsää AVOn reenausta. Metalli pysyy aika hyvin nyt suussa ilman lonksuttelua mutta saisi olla vielä pitävämpi ote.
Kaukot ovat ihan kauheita. Loikkii eteenpäin kuin aropupu. Nyt kokeillaan eri variaatioita miten saisi pysymään vaihdot paikallaan. Toivottavasti jollakin konstilla saisi pysymään.
Niin, ja kävihän Hulin luona morsmaikku, Sohvi <3 Nyt odotellaan tuleeko tulosta. Jännitystä ilmassa =)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)