Olipahan taas agikisat... Pohjalla ollaan mutta kait se aurinkokin jossakin vaiheessa risukasaankin paistaa.
Perjantaina aloitettiin urakka. Kaikilta neljältä radalta hylly. Eka rata oli huono, sekä ohjauksellisesti ja kyllä saa koirakin katsoa peiliin, varsinkin kontaktien osalta. Puomilla ei mitään ongelmaa mutta A loiskautettiin aika hyvin. Eka radalla pöytä oli meidän kompastus kivi. Se on mahdotonta pysyä se yksi 5 sekunttia paikallaan, saati se jarruttaminen ennen pöytää. Sen jälkeen pakka sekosi meikältä ja mentiin todella heikoilla jäillä. Niin, ja Oikku karkasi lähdöstä mitä se EI ole pitkään aikaan tehnyt.
Toinen rata oli paljon parempi. Lähdin liikenteeseen Anskun tsemppauksesta ns. "natsiasenteella" eli rataa tehdään yhdessä ja sillä sipuli. Saatiin tehtyä rata yhdessä ja antoi taas toivoa seuraavalle päivälle. En enää muista missä hyllytettiin.
Lauantaina kisat alkoi meidän osalta vasta illalla. Yritin saada omaa pääkoppaa siihen kisafiilikseen mutta aika huonolla menestyksellä. Teemana taas yhden kerran se yhteinen rata ja koiran vienti radalle. Meillä kun on pikkuisen ongelmana tuo kiihtyminen. Koira on radan reunalla ihan rauhallinen, ei hauku eikä sillä tavalla kerää kierroksia mitä siellä joskus näkee. Pystyy tekemään tosi hienoa tottista ihan radan vieressä mutta... Radalla ne kierrokset vaan näkyy. Josta sitten osittain johtuu nämä meidän ohjausongelmat.
Nyt oli ihan oikeasti aika vaikeat ykkösen radat. Koira joka vähänkin irtoaa ja hakee oma-aloitteisesti esteitä niin oli kyllä tuhoon tuomittu näillä radoilla. Tosi pahoja kulmia ja pieniä hyppyvälejä. Jos lähdit linjaamaan niin sitten olit myöhässä jatkon suhteen. Ei ollut yhtään meidän ratoja.
Mutta näillä radoilla lopetettiin heti kesken kun koira rupesi omiaan tekemään. Koira maahan ja seuraamisella pois radalta. Oli vähän Oikku ihmeessään että mitä kummaa ; ) Jos tällä konstilla saataisiin jonkin näköistä tolkkua siihen että kaikki hauska loppuu kesken jos tekee yksinään rataa.
No Kuopioon suunnistetaan seuraavan kerran ja katsotaan mitä sieltä on tuleman.
Tokoa ollaan reenattu. Väliin ollaan otettu ylempien luokkien liikkeitä jotta reenaaminen olisi vähän monipuolisempaa eikä vaan tylsää AVOn reenausta. Metalli pysyy aika hyvin nyt suussa ilman lonksuttelua mutta saisi olla vielä pitävämpi ote.
Kaukot ovat ihan kauheita. Loikkii eteenpäin kuin aropupu. Nyt kokeillaan eri variaatioita miten saisi pysymään vaihdot paikallaan. Toivottavasti jollakin konstilla saisi pysymään.
Niin, ja kävihän Hulin luona morsmaikku, Sohvi <3 Nyt odotellaan tuleeko tulosta. Jännitystä ilmassa =)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti