OHO, vähän taas aikaa kulunut viimesimmästä :o

Kylläpä on taas tullut ahkerasti tännekkin kirjoiteltua...
Pikainen kelaus yli puolen vuoden tapahtumiin.

Välkyn kanssa käytiin Janitan ja Jaakon pentu opissa pari kertaa. Aikataulu ei antanut käydä useammin vaikka olisin halunnut. Kyllä vaan sieltä saa hyvät opit alkutaipaleelle =) Pennun kanssa pystyy tosi paljon tekemään asioita, jotka auttavat agissa, joka paikassa ja ilman esteitä. Välkyn kanssa ollaan aika pienesti reenailtu agia. Jostain kumman syystä ohjaukset ja tekniikat ei kulje meillä käsi kädessä. Paljon on tekemistä ennen kisauran aloitusta...

Oikun kanssa ollaan agissa kisattu ja reenattu. Haikein mielin heinäkuun alussa oltiin viimeisellä NextLevel leirillä =( Puoli vuotta saatiin reenata huippujen valvovien silmien alla. Karu totuus mikä siellä selvisi, on se, että miten paljon koiralle pitää asioita osata opettaa. En kyllä yhtään ihmettele sitä että koutsit ovat siellä maailman huipulla. Paljon saatiin asioita korjattua ja paljon saatiin neuvoja. Ihan huippu aikaa oli tuo puoli vuotta =) Onneksi pääsin mukaan niiden muiden onnekkaiden kanssa. Kiitos <3

Sit niihin agikisoihin. Kevään aikana käytiin muutamat kisat juoksemassa. Tuloksia tuli hyllystä vitoseen ja kymppiin. Aina oli joku pieni juttu mikä sotki radan... Ja se pieni juttu johtui aina miusta ja miun ohjauksesta. Mutta agirodussa joku napsahti ja lauantai aamuna eka radalta tehtiin se puuttuva nolla ja saatiin menolippu kakkosiin. JEEEE!! Voi elämä sitä riemua =)
Iltapäivästä startattiin eka kerran kakkosissa ja tuurilla sekä onnenkaupalla saatiin LUVAn arvoinen räpellys nolla aikaiseksi =)

Sunnuntaina oli epäviralliset skabat vuorossa. Ensimmäisenä taisi olla tämä open class kisa ja sen minuutin pituinen tutustuminen rataan. Odotettavissa oli, että ohjauskuviot meni vähän uusiksi. Olin tietysti kerran reenannut rataa mutta mittasuhteet ei oikein kohdanneet miun ja tuomarin radalla. Keskivaiheen hässäkkä mentiin ohjauksellisesti vähän eri tavalla mitä reenasin mutta hyvinhän tuo mäni. Tehtiin nolla siltä radalta. Ja medien kokonaiskilpailussa sijoituttiin toisiksi.

Sit oli vuorossa joukkuerata. Joukkeessa oli Lotta, Sohvi, Molla ja Oikku ja nimenä kannettiin Puuparran schapet ja mamma =) Joukkue osallistui kilpaileviin medeihin, alokasluokkaan ei saatu jostain kumman syystä joukkuetta ;) Joukkue selviytyi 10vp:llä maaliin. Yllätys oli suuri kun joukkue oli sijoittunut toiseksi kisassa. Kukaan ei kyllä odottanut, että oltaisiin oltu palkintopallilla pokkailemassa pokaaleja. Kyllä vaan on Lotta ja Börje jättäneet hyvää jälkeläisnäyttöä. Mummokin meni kovaa radalla eikä ees pongaillut omavalintaisia esteitä.

Sitten jatkettiin turneeta KLAGille heinäkuun puolessa välissä. 5 starttia joista kahdesta tuli tuloksena 5 ja loput hyllyjä. Nyt ei ollut yhtään hyvää hyllyrataa. Jotenkin homma vaan ei lähtenyt hyllyradoilla. Meidän paras rata kyseiseltä viikonlopulta oli sunnuntain hypäri. Siltä saatiin vitonen mutta tavoitteseen päästiin =) Lämppälenkillä oli Sessan kanssa puhetta, että Oikun kanssa tavoitteena on tehdä hallittu rata, autan koiraa niin paljon kun pystyn ja menen radan tavallaan "este kerrallaan", haen ja lähetän, you know ;)
Tuo tavoite täyttyi yli odotusten ja myö tehtiin todella hyvä ja hieno sekä siisti rata. Koira ei varmaan oo koskaan ollut niin varma minne seuraavaksi mennään ja mie maltoin ohjata kunnolla =) Mutta sitten menen viimesellä hypyllä eli maalihypyllä sössimään meidän 0-radan. Niin sanotusti ohjaus loppuu toka vikalla esteellä, ei ollut enää hallittua vaan annan koiralle löysiä, niin heti lähti kaarrattamaan ja melkein tuli ohi maalihypyn. Siinä pieni pysäytys ja korjaus, joten kielto tuli. No tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Se siitä.

Paimennukseen sitten...
Toukokuu käytiin paimennuksessa mutta elämäntilanteen vuoksi en pystynyt kesäksi ottamaan kurssipaikkaa. No yllytyshulluna osallistuin Oikun kanssa FCI:n alaiseen paimennuksen esikokeeseen. Kisat olivat ensimmäiset Suomessa järjestettävät koska säännöt olivat vasta hyväksytty kennelliitossa toukokuun alussa. Niin, ja Välkky osallistui tietysti paimennustaipumustestiin.

Välkyn kanssa aloitettiin perjantaina. Sääntöjä olin lukenut ja aattelin, et ihan helppohan tää homma on. No tuomarin puhuttelussa selvisi että, ennen lampaille pääsyä oli tehtävä sosiaalisuus ja tottelevaisuus testi. Taippariin oli ilmoitettu 11 koiraa joten ryhmä laitettiin puoliksi.

Oltiin koirien kanssa ringissä niinkuin vanhoina aikoina tottiskoulutuksissa =) Tuomari kiersi kaikkien koirien luona. Seuraavaksi se tuli esineitä kolistellen tykö ja katsoi, onko koira ääniherkkä. En tiiä onko se koiran tyhmyyttä mutta blondi meni häntä heiluen kohti tuomarin aiheuttamaa ääntä. Sitten pujoteltiin koirien välistä. Seuraavana oli vuorossa "seuraaminen sekä totteleminen", löysällä hihnalla lähdettiin pois päin tuomarista ja käännyttäessä koira laskettiin irti ja katsottiin tuleeko käskystä luokse kun annettiin koiran lähteä vähän edemmäksi. Tämä oli kaikkein pahin vaihe testissä mitä pelkäsin. Koko tämän testin ajan kaikki ryhmän koirat olivat paikalla, numerojärjestyksessä tehtiin vuoronperään "liike" kerrallaan,  ja takaisin päin tullessa koiralla oli suora suunta ryhmää kohti ja lähettyvillä oli myös yleisöä. Välkky reagoi heti käskyyn mikä vähän yllätti. Viimeisenä tehtiin luoksetulo piiloon, eli mentiin kiviröykkiön taakse piiloon ja kutsuttiin sieltä koiraa.

Lampailla Välkky toimi kuin ajatus. Ohjaaja ei oikein heti ymmärtänyt ja tajunnut mitä tuomari halusi koiran tekevän. Emännän tyhmyydestä huolimatta taippari läpäistiin ja oltiin yksi tuomarin suosikeista. Välkky <3

Oikun kanssa aloitettiin sitten seuraavana päivänä. Kaikki oli puhunut, että esikoerata on ihan iisi ja heittämällä siitä läpi menee. "Rataantutustumisessa" järkytys oli aika suuri. Tuomari oli muutellut rataa jonkin verran ja siitä oli tullut haastavampi.
Video puhukoon puolestaan. En nyt rupea erittelemään osasuorituksia. Lampaat olivat aika liukkaita tapauksia. Muutamassa kohdassa tapahtuu se, että en reagoi heti lauman toimintaan vaan annan niiden lentää. Esikoe läpäistiin ja näin saatiin oikeus kisata PAIM 1 luokassa. Esikoe pitää olla hyväksytysti suoritettu ennenkuin pääsee 1 luokkaan kisaamaan. Lauantain esikokeeseen osallistui 5 koiraa ja Oikku oli ainut joka sen läpäisi. Hieno pieni mustuainen <3

No tekstiä on taasen aika paljon... Palaillaan...

Agia taas...

Lokakuun viimeinen viikonloppu oli Joalla Elina Jänesniemen koulutus.
Kyllä oli taas antoisa pari päivää. Jotenkin vaan tuntui, että ennenkin on kuullut samoista asioista ; )
Omasta mielestäni vapautan koiran "oikealla tavalla" kontakteilta mutta liikkeellähän mie sen teen. AUTS! No se otetaan taas reenin alle.
Oikku ei osaa sylkkäreitä : o Mites se silleen??? Sylkkärit ovat puolinaisia ja ei käännä koiraa. Sit vielä sekin, että koira ei tuu tarpeeksi käteen, että se onnistuisi kunnolla. Käännöshyppyjä pitää taas reenailla. Ne on taas unohtuneet jonnekin taka-alalle. Pitäisi muistaa, että perusreenejä ei pidä jättää unholaan.
Suurin ongelma varmaankin on se rytmittäminen. Jään kuulema jumittamaan paikalleen ja niissä kohdissa tulee niitä töks töks- kohtia. No toivottavasti jossakin vaiheessa rupeaa sekin sitten onnistumaan.

Viime viikonloppuna oltiin Pieksämäellä agikisoissa. Kummatkin radat olivat agiratoja.
Eka rata tuntui ohjauksellisesti hyvältä mutta videolta katsottuna se oli ihan karmean näköistä : / Eka radalta kepeiltä kielto, ohjasin taas huolimattomasti. Se näkyy erittäin hyvin videolta. Takakulmassa tuli toinen kielto, kaikki ohjaussysteemit aivan liian myöhässä. Ja ennen puomia tuli rima alas joka johtui miun myöhästyneestä ohjauksesta. Saldona 15 ja kaikki ohjaukset myöhässä. Ei hyvä.

Toinen rata oli vielä karmeampi ohjauksellisesti. Kaikki valssit niin myöhässä kuin olla ja voipi. Keinu on melkein lento ja kaarrokset ovat aikamoisia. Hyvä ettei ennen keppejä tule hyllyä kun kaarros leviää väärän aidan suuntaan : o Radalta tehtiin nolla mutta eipä paljon mieltä lämmitä niin karmealla ohjauksella. Laitan videot linkkinä sivuun.

Penneli on ollut vähän vähemmällä reenillä. Jotain pientä ollaan tehty mutta suu vaikuttaa aika kipiältä. Leikkii hyvin mutta ote ei oo kunnollinen. Tahtoa leikkimiseen löytyy mutta revittäessä tahtoo lelu luisua suusta pois.

Joensuun agikisat

Oikun kanssa käytiin viime viikonloppuna juoksemassa pari agirataa.
Eka radalle otettiin teemaksi, että kepit onnistuu. Nyt on niin monesta kisasta tullut aloitusvirheitä, että ne pitää saada kuntoon. Kepit onnistuikin tosi superisti. Tultiin putkesta aidan kautta kepeille ja ne olivat suorassa linjassa. Oikku vaan vaatii sen, että en mene sössimään sinne lähettyville. Aidalta laitoin kepeille ja hyvin himmasi itse vauhdin jolloin ei tullut sitä aloitus virhettä.
Mutta sitten koira päätti, että A:lta on kiva pompata puolesta välistä pois. No kontakti virhehän siitä tuli. Radalta saatiin vitonen mutta miun mielestä olisi pitänyt olla 10 koska ohitti aika reilusti A:n jälkeisen hypyn. Puomi oli kolmas vika este ja päätin että siinä muuten otetaan kontakti ja hyvin nätisti ottikin. Rata oli ihan kauhea ohjauksellisesti. Koira sinkoili kohti vääriä esteitä ja viime hetken pelastuksia vähän joka puolella rataa. Eipä ollut kartturissa oikein kehumista.

Toiselle radalle otettiin sitten teemaksi, että kontaktit otetaan ja niistä ei luisteta. Kepit oli myös onnistumisen listalla. Puomi oli siisti ja pysyi siellä ennenkuin sai luvan poistua. Putki oli vielä nenän edessä houkuttimena mutta ei varastanut =) Seuraavaksi olikin sitten A. Käskytin Oikkua aika voimakkaasti ja tosi nätisti otti kontaktin. Malttoi tulla ihan alas asti ja otti hyvin nenäkosketuksen. Liikuin seuraavaa estettä kohden ja koira pysyi, JEEEE!
Kepit onnistui taas yhden kerran tosi hyvin. Putkesta tulleessan koira tiesi mihin matka jatkuu ja keppien eka väli otettiin, hyvä hyvä =)
Mutta sitten taas sössin Oikun radan =( Taas yhden kerran... Vähän hävisi rengas ohjauslinjasta joten ohjasin koiran ohi renkaan. Rintamasuunta oli A:lle päin joten fiksuna koirana Oikku lähti sitä hakemaan. Kun olisi ollut rintamasuunta ja hartialinja hiukkasen enemmän renkaalle päin niin koira olisi ottanut renkaan. Mut kun ei niin ei... No taas otettiin se kuuluisa VITONEN. Ohjauksellisesti rata oli parempi kuin mitä eka. Radan jälkeen oli hyvä fiilis mitä ei ollut eka radan jälkeen.
Kummallakkin radalla oli keinu ja ne tehtiin myös siististi. Ei lennetty niinkuin yleensä.

Parin viikon päästä taas uudestaan...

ACEn kisat

Syyskuun viimeisenä viikonloppuna käytiin Kuopion kupeessa juoksemassa vähän agilityä.
Ennen ekaa rataa tein lämppäreitä ja palkkasin lelulla niin se nähtävästi nosti vähän kierroksia. Eli ekalta radalta tuli kuudennella esteellä hylly, valkkasi putken puomin sijasta. Jatkettiin rataa mutta tuli läpi A:n kontaktin niin meidän homma loppui siihen.

Toka rata oli hypäri, siltä vitonen ja yllätys yllätys, vitonen tuli kepeiltä :o Eipä ollut uutta. Muuten se rata meni ihan kivasti. Kolmanneksi viimeisellä hypyllä en kääntänyt koiraa ja tuli tosi pahalla kulmalla toka vikalle hypylle. Onneksi ei sattunut mitään.

Kolmas rata oli agirata. Teemana oli, että kepit onnistuu eli vauhti pois ennen keppejä ja siitä lähetys. A mentiin pariin kertaan. Ekalla kerralla karkasi mutta onneksi oli suora linja putkeen niin nou hätä ; ) Meni sinne itsekseen. Mutta tullessa tuli A:n ohi ja tämä blondi mietti rataan tutustumisessa että koira pitäisi käyvä varmaan kääntämässä mutta aattelin et ei voi mennä ohi vaikka vähän hyppää pitkälle. Mutta ohi meni linjan ja eikä koira saanut enää itseään taivutettua A:lle. Siitä vitonen. Loppurata meni taas mallikkaasti. Otettiin sitten samalla kontaktireeniä ja ne kepit onnistui ns. vauhti pois- metodialla.

Neljäs rata oli sitten taas hypäri. Siltäkin tuloksena vitonen ; ) Tuli ohi esteen kun nuo meidän kaarrokset ei oo mistään pienemmästä päästä. Niitä on vaan nyt pakko ruveta reenaamaan. Ajallisesti hävitään sikana muille kun tehdään kunniakierroksia.

Kisojen jälkeisenä tiistaina lähdettiin sitten aamulla ajelemaan kohti Espoota ja Vapun leikkikoulutukseen. Ihan sika hyviä neuvoja ja vinkkejä tuli joka asiaan. Oikku jopa rupeaa jo pikkuhiljaa luovuttamaan lelun ihan jees. Pientä jumimista on mutta mieskoiralla varmaan kestää ennenkuin hokaisee jutun jujun ; ) Joulukuulle on varattu pari tuntia hyppytekniikkaa jos myö saataisiin Oikulle hieman pienemmät kaarrokset ; )
Samassa koulutuksessa oli myös Välkyn sisarusparvi. Kaikki pentuset olivat tosi päteviä leikkimään ja muutenkin hyviä koiran alkuja. Mukavaa oli nähdä.

Välkky on jatkanut samoilla reenihommeleilla, leikkiä ja hauskan pitoa oppimisen yhteydessä. Eilen onnistuttiin tekemään A silleen että pysähtyi nokkasemaan ja vapautuksesta vasta poistui. Mutta tänään se on varmaan senkin jo unohtanut =) Vatia ollaan pyöritty ympäri ja nyt onnistuu jo kumpaankin suuntaan niin että oon vastapäätä. Jumppapallolla on aika pätevä. Ainut vaan, että tasapaino on vielä hakusessaan. Kaikkea pientä mukavaa ollaan touhuiltu.

Vanhemmat koirat myös yllättivät jumppapallon suhteen. Kumpainenkin rupesi tarjoamaan tosi nopeasti neljää jalkaa pallolle. Jopa Huligaani joka yleensä esittää aina hirveän repertuaarin mistä voisi palkka tipahtaa. Oikkua en oo minään tarjoamistyyppisenä koirana ikinä pitänyt mut nopeasti hokasi sekin mistä palkka tulee.

Parin viikon päästä taas olisi agikisat. Ja nyt ei tarvihe ihan kukonlaulun aikaan lähteä ajelemaan. Niin ja penneli tulee ensi viikolla 16 viikkoa. Kauhistus miten aika menee lujaa...

Luonnetesti ja agilityä

Käytiin syyskuun alussa luonnetestissä ja tässä tulee osa-alueet.
Tuomarit Lea Kilpeläinen ja Wilhelmiiina Virolainen
Toimintakyky -1 Pieni
Terävyys +1 Pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +1 Pieni
Taistelutahto +2 Kohtuullinen
Hermorakenne +1 Hieman rauhaton
Temperamentti +1 Erittäin vilkas
Kovuus +1 Hieman pehmeä
Luoksepäästävyys +2a Luoksepäästävä, aavistuksen pidättyväinen
Laukauspelottomuus +++ Laukausvarma

Pistemäärä +95

Paperi on Oikun näköinen. Ainut mitä en kyllä ihan allekirjoita niin on tuo luoksepäästävyys. Kyllä Oikku on antanut jokaisen itseensä koskea ja mennyt reippaasti jokaisen luokse. Mutta tietysti kuormaa on eri tavalla päällä mitä normi tilanteissa. Pimeässä huoneessa huomasi kuinka toimintakykyä ei enää löytynytkään. Ei kyennyt tulemaan luokse niin ei. Paljon tehtiin hommia, että koira liikkui. Tuota toimintakyvyn "puuttumista" en oo kyllä kotioloissa saati harrastusrintamalla huomannut. Varmaan se osittain paikkaa taisteluhalulla sen puutetta. Mutta sama entinen koira Oikku on kuin ennenkin. Testin tulos ei sitä muuta.

Harrastusrintama on enimmäkseen täyttynyt agilitystä. Oikun kaukot oon laittanut korjauslistalle eli opettelemme niihin oikeat liikeradat ja suoritustavan. Turhaa mennä kokeeseen hakemaan sitä 5 tai 0. Noutokapulan naljailua on edelleenkin. Se on pientä mutta ei tarvihe olla ollenkaan.
Välliäinen on opetellut myös kaukojen liikeratoja, hyvin sujuu ja maltillisesti tekee. Ainut vaan, että nyt jo ennakoi seisomisesta maahan menon =o Mutta kyllä sekin korjaantuu ; )

Oikun reenilistalle tulee agikisojen jäljiltä keppien opettelu =o sillä tavalla että se hakee ne vaikka mistä kun ohjaaja on tumpelo. Sunnuntaina oltiin Lieksassa kisoissa ja kaikilla kolmella radalla sössin ihan kunnolla Oikun kepit =( Isäntä sanoikin kun näki videot, että ihan kuin sähkökatkos olisi tullut ohjaajalle. Joku painoi OFF nappia ; ) Radoilta tuloksina hylly, 5 ja 5 ja kaikki mokat kepeiltä. Jonkun kannattaisi taas katsoa peiliin....

A-rata oli agirata. Keppien vieressä oli putki ja huolimattomasti huitaisin koiran kepeille niin koira irtosi ja haki pimeästä kulmasta putken. Teki juuri sillä tavalla kuin ohjasinki. Fiksu koira =) Sen jälkeen loppurata menikin todella hyvin. Hyvin sain sitten otettua loppuradalla kontaktireeniä.

B-rata oli myös agirata. Kepeille tultiin putki-aita-aita suoran päätteeksi. Sain hiljennettyä Oikun vauhtia jonkun verran ja kääntyi lupaavasti (yli-iso kaarros kyllä tuli) kepeille mutta tämä paukapää ohjaaja aattelee pysyä paikallaan eikä auta koiraa tilanteessa yhtään ja koira paukaisee kakkosväliin. No tämäkin rata taas suoritettiin loppuun mallikkaasti.

C-rata oli hypäri. Tällä radalla tultiin putkesta suoralla linjalla kepeille. Vauhtia oli aika paljon ja koira tuli putkesta mutta miepä en sitten ohjaa koiraa. Oletan vaan että se ottaa ne kepit ja seistä hönötän paikoillani. Voi apua! No tietysti koira lähtee kyselemään että mitä tehhään, otetaanko tää este vai mikä. No kepit kun taas saatiin tehtyä niin loppurata meni loistavasti.

Ensi viikonloppuna on mahdollisuus ottaa revanssi. Nyt sitten tavoitteena on, että ohjaaja ei jää seisoskelemaan mihinkään, varsinkaan kepeille ; )

Välkky on saanut tehdä pentureeniä leikin varjolla. Puunkierrot onnistuu nyt paljon paremmin. Jotenkin se on nyt sen vasta hokaissut kunnolla =) Nenää reenaillaan häiriön alla ja hyvin rupeaa pysymään. Pieniä temppuja ollaan myös reenailtu.

Laitan sivupalkkiin videot sunnuntain radoista. A-radasta ei oo videota.

Viimesimmästä taas aikaa...

Kesä on taas melkeinpä ohi ja paljon on taas tapahtunut. Tää blogi on kyllä taas jäänyt ihan unholaan =(
Enpä edes kaikkia asioita muista, voi voi...
No aloitetaan jostain.

Elokuun alussa käytiin Oikun kanssa yhdet agikisat Joensuussa. Ekana ratana oli hypäri. Se oli todella hieno rata meiltä =) Kepit oli ihan huiput ja ennen estettä jarrutus onnistui joten ei hypännyt sitä pitkäksi joten koira kuunteli ja katsoi ohjausta JEE! Nolla saatiin aikaiseksi siltä radalta.

Sitten oli vuorossa 2 agirataa ja ne ei mennyt ihan niinkuin piti    : o Meikäläisen pää jotenkin sotkeutuu noista kontaktiesteistä ja menosta tulee tökkivää. Koira liikku ja toimi hyvin mutta omista ohjaus mokista tehtiin hyllyt kummaltakin radalta. Miun pitää ite ruveta tekemään näitä pääkoppa harjoituksia ja opetella rytmittäminen siihen liikkeeseen ja ohjaukseen. 
Syyskuussa olisi parit kisat viikon välein niin toivotaan että saataisiin joku tulos aikaiseksi. Tulisi edes välistä taas niitä hyviä hyllyjä niin olisin niihinkin tyytyväinen.

Elokuun puolessa välissä oli AHBAn kisat Kuttukuussa ja Oikun kanssa osallistuttiin HRD1 luokkaan x2.
Ekana rata meni ihan mönkään =( Saatiin lampaat häkistä ulos ja Oikulla oli tosi hyvä matala vire. Ei ollut niitä turhia humputuksia ja kaahotuksia häntä ylhäällä. Oltiin eka portista menossa ulos niin huudetaan, että ryhmä pitää vaihtaa, yksi lammas klenkkaa. No ryhmä vaihdettiin ja Oikku kerkesi siinä vaiheessa ottaa jo kierroksia ja enkä saanut virettä enää alas. Häkistä otto oli ihan sika törkee omasta mielestä. Meni ryysimällä ja yksi lammas antoi vähän osumaa, että Oikku oli kylellään häkissä ja lammas talloi päältä menemään. Koira ei vinkunut eikä ulissut joten ei sitä hirveesti voinut koskea. Aattelin et nyt se sitten rauhoittaisi vähän koiran menoa mutta väärässä olin. Häkistä otto oli saanut jo lampaat vähän vauhkoksi joten oli aika liikkuva ryhmä sitten loppu radalle. Koiran korvatkin oli jossain ulkoavaruudessa menossa =) Viimesellä etapilla itse keskeytin koska ryhmästä jäi yksi lammas omilleen teilleen ja sitten se tuli myöhemmässä vaiheessa aidan laidalle huutelemaan joten loppu laumalla oli veto pois ja aidan luokse.

Toiselle radalla lähdettiin sitten natsi meiningillä. Koiralle en puhunut mitään, en antanut minkäänlaisia sanallisia käskyjä kuin vain maahan meno käskyt ja kierrä-käskyn. Ohjasin radan pelkästään kropalla ja sauvan avulla. Ja koira toimi kuin ajatus =) Myö ei olla ikinä varmaan  tehty noin hyvin yhteistyötä paimennuksessa. Viimesellä etapilla missä koira kutsutaan lauman luota tykö ja laitetaan hakukaarelle niin siinä vasta Oikulla nousi häntä turhan ylös ja tuli se humputus asenne esille.

Pisteitä saatiin tuosta tokasta radasta 85/90 ja voitettiin luokka. Eka rata oltaisiin päästy varmaankin läpi (63 pistettä vähintään) mutta ei se paljon olisi mieltä lämmittänyt kun tietää että koira pystyy parempaankin työskentelyyn. 
Nyt sitten alku syksy työstetään poispäinajoa. Viime viikolla otettiin reeneissä poispäinajoa ja saatiin ihan sika hyvä pätkä aikaiseksi. Pientä varmistusta koira kyselee suunnista mutta KUUNTELEE ohjeita. Katotaan jos myö sittenkin osallistuttas HRD2 luokkaan ensi kesänä.

Niin ja elokuun puolessa välissä tuli meille uusi perheenjäsen Välkky =) Sittenkin meille tuli vaan pentunen =) Ja pentu oli tulossa vain jos pentutestin mukaan löytyy sopiva. Miun ei pitänyt ottaa pentua vielä kun vasta loppuvuodesta mutta Vitin ja Oikun pentusuunnitelmat siirtyivät. Pentu on kyllä nimensä veroinen. Aivan ihana tapaus. Tosi nopee oppimaan ja hokasemaan asioita. Tarjoilee tosi paljon asioita. Ja niitä kun on saanut palkattua niin kaiken opettaminen on ollut tosi helppoa. Mutta kyllä niitä ongelmiakin jossakin vaiheessa tulee =) Ihan oikeesti, on tosi pelottavan fiksun oloinen pentu. Ja aikamoinen riiviö ; )

Kait tässä taas tärkeimpiä kuulumisia. Laitan Oikun luonnetestin jossakin vaiheessa ja videon myös kuhan taas kerkeän. Ainut vaan videon laittamiseen menee joku tovi kun ei ole oikeanlaista johtoa. Mutta luonnetestin osa-alueet laitan.

Tokoa ja agia takana

Kesäkuun puolessa välissä käytiin Pieksämäellä tokokisoissa. Ja ei taas mennyt ihan putkee.

P-makuu: 10 Tuomari mainitsi että liian myöhään annan käskyn.

Seuraaminen: 7½ Ihan järkyttävää. Ei taas yhtään tuntunut hyvältä. Aloituksiin pitää saada joku systeemi kehitettyä että lähtee mukaan hyvin ja intensiivisesti.

Maahan meno: 9 Ihan ok. Nopeammin saisi tippua.

Luoksetulo: 5 Läpi tuli että heilahti =)

Seisominen: 0 Hiippaili perään aika paljon. Ei ollut yhtään terävä pysähtyminen. Minne lie kadonnut.

Nouto: 0 Pysyi sivulla ja lähti vasta käskyn saatuaan mutta juoksi ohi kapulan ja kehästä pihalle. Mutta posiitivistä, ei varastanut =)

Kaukot: 5 Liikkui eteenpäin ja tokaan istumiseen tarvitsi kaksi käskyä.

Estehyppy: 9 Ok. Pikkuisen vino p-asento.

Kokonaisvaikutelma: 8½

Yhteensä 119½ pistettä ja AVO 3

Mutta eikun reeniä alle ja taas paremmalla osaamisella kohti uusia kisoja.

Heinäkuun ekana viikonloppuna oltiin Kokkolassa KLAGissa kisaamassa 5 starttia. Tuolta tuloksina 4 hyllyä ja yksi 5 tulos. En muista enää miten kaikki radat meni mutta osasta on jotain jäänyt muistiin. Yhdellä radalla jäin liikaa taakse kepeillä josta en enää onnistunut pelastamaan tilannetta. Kepeillä kävi mielessä että hyllyhän tästä tulee kun en kerkiä oikeeseen kohtaan ja niin sieltä tulikin. Kyllä tää pääkoppa on tosi ihana. No tyhmästä päästä kärsii koko kroppa.

Yhdellä radalla hyllytin meidät kolmannella viimeisellä esteellä. Blondi kun ei älyä ottaa sitä pientä askelta taaksepäin ja vetää sitä koiraa. Pitää jäädä paikalleen kökkimään ja ihmettelemään. No se rata tehtiin siihen asti nollana.

Hypäriltä tuli se ainut vitos tulos ja sekin riman pudotuksesta. En tiiä minkä takia rima tippui. Saatoin ehkä vedättää liikaa...
Oikku oli hieman hitaanlainen. Kerkesin paljon tekemään radalla asioita mitä mietin rataan tutustumisessa että ehdinkö. Vaikka tulosrintama ei näytä ruusuiselta niin hyvin pidettiin schapejen mainetta yllä ja Puupartalaiset tuli kyllä esille. Kuuluttaja kyselikin että mistä tällaisia koiria tulee. Ja veikkaili että taitaa tulla uusi "muotirotu" agilityyn =) Ensi vuonna uudestaan. Nyt on mökkikin varattu ja majoitus on taas hiukan helpompaa. Jospa myö saataisiin aikaiseksi jopa niitä nolliakin =)

Paimentelemassa ollaan käyty milloin ollaan päästy. Helteet ovat vähän sotkeneet nyt sitä hommaa. Harmillista vain kun kisatkin kolkuttelevat jo kohta ovilla. Ja paljon pitäisi vielä tehdä töitä sen eteen.

Hulin pentusia on syntynyt. Sohvi synnytti 7 kipaletta ja Yaya yhden ainokaisen. Mielenkiinnolla saa taas seurata pentusten kehittymistä ja kasvamista. Ja kauhea pentukuume iskee tuollaisista. Mutta jos sen pennun saisi jossakin vaiheessa. Olisi taas uusi koira mikä pilata =)