Pitkästä aikaan

Nyt on taas pitkä aika vierähtänyt... Mistähän sitä aloittaisi...
Aloitetaan vaikka agista....
Marraskuussa oltiin Elina Jänesniemen koulutuksessa Oikun kanssa ja oli ihan sika HYVÄ koulutus. Kouluttajana on tosi mukava ja jaksaa vääntää asioita kun ei heti mene jakeluun =)
Eka päivänä otettiin meidän ongelmat, kontaktit ja kepit. Keppejä tehtiin ekana, aluksi kuudella ja sitten 12 kipaleella. Ja yllätys yllätys, niissä ei ole mitään vikaa. Koira pujottelee tosi hyvin kun vaan itse maltan pitää itseni kasassa. Katse koko ajan koiraan kun se pujottelee ja ajatus pujottelussa. Heti kun pikkuisenkin herppaantu ote eli vilkaisin pienesti eteen niin koira pamautti pois kesken pujottelun ja edessä olevalle esteelle. Keppien eri kulmia pitää vielä hinkata, niitä ei osaa kunnolla hakea. Mutta se osaa pujotella kaikki 12 keppiä!!! Eli taas yhden kerran saa katsoa peiliin *hävettää*.

Kontaktit onneksi tuli läpi niin Elina näki mikä niissä mättää. Eli nyt palataan taas taaksepäin, otetaan koira hihnaan ja muistutetaan mikä on homman nimi lopussa. Oikku ei osaa yhdistää estettä, vauhtia sekä kontaktitoimintaa yhteen. Liian pitkään oon taas hinkannut samaa enkä vienyt hommaa eteenpäin. Oikku nokittaa tosi hyvin, olipahan paikka mikä tahansa mutta sitten kun siihen lyödään muutama este ja vauhti niin koko nokittamisesta ei ole mitään tietoa... :( Myö ollaan tosi vähän reenattu kontakteja kokonaisena esteenä. Mut nyt on tavoitteena että vuoden loppuun mennessä ongelmat on reenattu pois ja myö päästään kisomaan. Janitan tunnit ovat tammikuun lopussa joten sinne mennessä on ainakin koiran oltava ratakunnossa jotta saadaan täysi hyöty tunneista.

Oíkun tokot ovat olleet ylä- sekä alamäkeä. Nyt oon ruvennut enemmän seuraamisia palkkaamaan lelulla. Omasta mielestäni toimii hyvin, koira ottaa enemmän asennetta ja olemuksessa näkyy "jännitteisyys". Pilkun viilauksissa käytän makupaloja kun tilanteita pitää jollain tavalla saada rauhoitettua.
Nyt ollaan hinkattu ruutua sekä merkkiä. Yhdet reenit meni ihan täysin perseelleen :( Silloin mielessä kävi että onpa aika tyhmä laji ja miksi tätä pitää harrastaa... No onneksi sain puhelin toiseen päähän luottoneuvonantajan Anskun joka taas valoi uskoa ja laittoi asioita miettimään koiran kannalta. Meillä oli uusi reenipaikka ja aattelin ottaa sitten ruutua merkin kautta. Kotipihassa tää on onnistunut tosi hyvin, ei kympin liike mutta on hakenut merkiltä ruudun tosi hyvin ilman että ruudussa on ollut palkkaa. No minä tietysti kokeilin samaa siellä uudessa paikassa ja homma ei toiminut ollenkaan. Sen merkki-ruutu reenin jälkeen myös kaikki muutkin liikkeet meni päin p...... Koira vaistosi tosi hyvin meikän vi...tuksen. Taas yhden kerran Ansku muistutti että aina kun on uusi paikka, koiran reeniä helpotetaan niin paljon että se onnistuu siellä uudessa paikassa.
Nyt ollaan kotona tehty merkkiä sekä ruutua. Ja sitten eilisissä reeneissä (meidän uudella kentällä, ei olla aikaisempaan käyty) tein Anskun neuvomalla tavalla. Merkin kohdalta lähdettiin etenemään kohti ruutua ja vietiin palkka sinne yhdessä. Palasimme merkin luo ja läheltä ohjasin merkin taakse ja siinä vaiheessa kun koira katsoi merkiltä ruutua annoin käskyn ja koira painoi suoraan ruutuun palkalle. Ei minkään näköisiä kiemuroita eikä kaarroksia eikä väärältä puolelta sisään menoja. Vaikka palkka vetikin sinne ruutuun mutta asia saatiin onnistumaan. Ruudun ja merkin välinen matka oli meillä nyt 30 metriä. Mut tuli taas hyvä mieli että kyllä tuo ötökkä jotain osaa.
Lopuksi otettiin erikseen merkkiä biletyksen kautta, eka kerta meni vähään mehtään mutta hyvin itse korjaili. Toinen kerta meni jo suorilla. Kyllä siitä saadaan hyvä tokokoira =)

Huli on tehnyt kotona tottista ja temppuja. Kapulan pureminen on ihan järkyttävää. Heti kun ekat purut tulevat, oon vaihtanut metalliin. Hyvin nousee metallikin mikä ennen oli meille kauhean vaikea asia, saati kun puukapulaakaan ei voinut suuhun ottaa. Kaukkareissa asennon vaihdot ovat parempia kuin Oikulla. Huli tarjoo heti asennot peruutuksen kautta mutta Oikku ei tarjoo niin hyvin.

Ensi viikonloppuna suunnistetaan sitten Helsinkiin. Vuoden viimeinen näyttelyreissu. Shoppailu halut pitää yrittää hillitä =) Tuolta kun aina tarttuu matkaan tarpeellista ja ei-niin-tarpeellista tavaraa.
Palaillaan.... =)