Nyt on muutamana päivänä ollut tosi keväiset päivät. Aurinkokin on vilahdellut. Talitintit lauloivat omaa lauluaan ja se on jotenkin sen kevään merkki. Ainut vaan että nämä hyvät kelit jää vähän käyttämättä kun samaan aikaan tuulee. Täällä on ollut nyt muutamana päivänä tosi kova tuuli. Tuntuu että mukaan lähtee kun tulee kova puuska. Mutta kelit ovat ainakin keväiseen päin.
Lauantaina käytiin Hulin kanssa juoksemassa pari starttia Varkaudessa. Ratoihin oon tosi tyytyväinen, ei olisi voinut olla sujuvampaa menoa vaikka emme tehneet tulosta.
Ekana oli agi-rata, joka näytti eka silmäyksellä että just joo...Pahoja ansoja sekä vientiä ansojen ohi. Rataan tutustuessa ei se nyt niin pahalta vaikuttanutkaan. Ainut vaan että koko rataan en kerennyt tutustua kun jäin toisia kohtia vähän pidemmäksi aikaan miettimään. Tuosta koirasta kun ei voi sanoa et se menee joka kerta samalla tavalla. Radalta otimme 10 ja yliaikaa 3,77 sekuntia. Samalta putkelta tuli kaksi kieltoa joten olisimme muuten saaneet miinus ajan. Taas tämä kartan lukija oli hättäinen. Kävin koiran "omasta mielestäni" hyvin hakemassa putkelta että saan kunnolla vietyä sitten siihen toiseen putkeen. Mutta kuinka ollakkaan, otin liian aikasin sen sivu askeleen ja koira ei mennyt putkeen. Sit siinä yritin toisen kerran laittaa niin koira oli vähän uu-moilasena et mihin pitää mennä. Tässä kohdassa putki oli A:n alla ja koiralla oli kaksi vaihtoehtoa mihin mennä, niin senkin takia en yhtään ihmettele kun Huli oli vähän sekaisin. Tällä radalla ei tehty yhtään 0-tulosta, 5-tulos oli voittajallakin.
Toinen rata oli hypäri, jonka sain mokattua heti kolmannella esteellä. Lähtö kohtana oli aita-aita ja putki. Putken vieressä oli aita houkuttimena jonne sitten Hulin ohjasin. En ottanut lähtö tilannetta niin tiukasti kuin olisi pitänyt eli oletin että kyllä se koira tulee...Muuten rata oli todella hyvän tuntuinen mennä ja yhteistyö oli hyvää. Yksi rima saatiin tällä radalla tiputettua mut sekin ihan omaa mokaa kun pitää ohjailla vaikka koira oli jo kääntynyt hypylle tulemaan.
Kisoista jäi tosi hyvä maku ja etenkin se positiivinen tunne että ehkä meistä sittenkin johonkin on :)
Positiivisesti yllätyin kun maxi 3 luokassa oli jopa 3 schapea ja medi 2 luokassa yksi schape. Varmaan ennätys täällä päin, varsinkin 3 luokan suhteen. Kisoissa myös reenikaveri sai sen viimeisen sijoitus nollan kakkos luokasta ja siirtyi kolmoseen. Hyvä Ilona ja Usva! Työvoitto!!!
Oikarisen kanssa ollaan jatkettu samoilla reenirintamilla. Naksuttelu on nyt ollut vähempänä kun tuntuu että aika ei riitä mihinkään. Kotitottistelua ollaan tehty ja hallilla käyty reenailemassa sitten agia. Eilen käytiin hallilla sitten tottistelemassa. Nyt sai jo otettua hieman viivettä paikallaan olossa. Mut helppoa se ei ole, tuntuu kuin koiran takamus olisi tulisilla hiilillä. Kun nyt pyritään se asentokin saamaan heti oikea eli ei mitään lonkka makuuttamista. Mut pikku hiljaa hyvä tulee...
Viime viikon agi reenit Oikarisen kanssa ei mennyt mitenkään hyvin. Keksi vaikka mitä omatakeisia suoritus tapoja esteille. Keksi putkellekkin uuden suoritus tavan. Laitoin aivan normaalisti suorasta linjasta putkeen niin hää aatteli sit hypätä putken päälle. Siinä seisoi tovin ja heilutteli vain häntäänsä ilkikurinen ilme naamalla et "kato mitä keksin, tän voi näinkin suorittaa". Eipä siinä muuta oikein voinut tehä kun vain nauraa : D Aidatkin oli ihan uusi ilmestys, nekin voi suorittaa siivekkeessä olevista rei'istä. Reenin jälkeen jäi vähän olo et oonko mie koiralle ees mitään opettanut...Mut koiralla oli kivaa. Schape ei kyllä sovi huumorintajuttomalle immeiselle, niin kuin "tuottaja" mainitsi. Mut olisihan se tylsää jos koira tekisi aina kaiken niinkuin sille sanoo. Reenailu muuttuisi aika tylsäksi. Väliin pitää aina saaha kunnon naurut :)
Tulevana sunnuntaina olisi mätsäri, pitää kahtoa kerkiääkö sinne lähteä. Hyvää harjoitusta se olisi Oikulle, varsinkin kun meillä ei oikein tuo juokseminen suju. Koira pitää vähän turhan hyvää kontaktia vaikka siinä tilanteessa se ei olisi välttämätöntä. Nyt on yritetty sitä hioa mut huonolta näyttää...Mut pitää vaan yrittää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti