maanantai 3. maaliskuuta 2008

Viimesimmästä taas aikaa

Näköjään viime kirjoituksesta taas tovi vierähtänyt :)
Ei sen puoleen, ei kyllä oo tapahtunut mitään erikoista. Kotireenejä ollaan tehty ja välillä käyty hallilla vähän juoksentelemassa. Oikulla on varmaan menossa taas joku ikäkausi. Tuntuu että mikään ei onnistu ja helpot asiatkin on vaikeita. Sunnuntai aamuna käytiin hallilla, Oikun kanssa, niin nyt tuntui pitkästä aikaa että, koira kuuntelee ja tekee taas siinä hyvässä vireessä. Meillä on ollut tokokin vähän tauolla mut nyt pitää tulevana viikkona ruveta taas siihen panostamaan.

Puomia otettiin Oikun kaa ekaa kertaa korkeana mut ns."ongelmana" on tämä hirveä vauhti. Hihnassa oli koira mut siitäkään ei voi hirveästi jarrutella ja miun käsi siinä edessä on ihan yhtä tyhjän kanssa. No tästä vauhti syystä koira tipahti puomilta mut eipä tuonne pääkoppaan tuntunut jäävän mitään pelkoja. Ainut missä huomasi et jotain tapahtui niin oli puomille menossa vinossa mut sekin saatiin korjaantumaan. Seuraavalla kerralla pitää kokeilla koira irti ja antaa mennä itsekseen. Muuten reenit meni hyvin.
Hulin kanssa ollaan pihassa reenattu kiertoja ja kepeille lähetyksiä. Nyt tulevana viikkona Hulikin pääsee mukaan hallille vähän radan pätkää tekemään.

Lauantaina käytiin Juuassa ryhmänäyttelyssä jossa tuomarina oli Elena Ruskovaara. Schapeja oli ilmoitettu 8 kipaletta joista yksi oli narttu ja yksi junnu-uros oli poissa. Eli aika miesvaltainen näyttely. Näyttely oli Oikun ensimmäinen virallinen ensi esiintyminen. Oikarisella on pari mätsäriä takana ja pentuiässä ei käyty virallisissa näyttelyissä. Oikarinen oli varmaan päivän yllättäjä ollen PU 2 ja saaden ensimmäisen sertin. Jätkällä on vain 9,5 kk ikää!!! Ei varmaan koira tiedä minkä tempun teki. Huli oli myös ilmoitettu näyttelyyn ja Hulsa oli ROP. Ryhmässä tuli vain kiitos ja hei, joka on muutaman kerran tullut kuultua aikaisemminkin.

Näyttelystä ostin Oikulle hienon pehmoisen vinku apinan, itse valitsi itselleen lelun telineestä. Näyttelyhallissa kulki apina suussa ja tietenkin pää pystyssä ja häntä sojossa. En antanut häkkiin lelua ottaa ettei tuu Hulin kaa sanomista. Kotona sitten annoin niin ei mennyt varmaan kuin 5 minuuttia kun apina oli teurastettu. Mahan kautta pehmusteet poistoon ja sitten vasta pystyi leikkimään. En ymmärrä aina näitä koirien ajatuksia....

Meidän kuulumisia taas jossakin vaiheessa lisää....

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti